Kiinteistön kulutustietojen lukeminen internetin kautta
Energian ja veden kallistuessa kulutusmittaustiedon arvo kasvaa. Laskutuksen perusteena olevien tietojen on kuitenkin oltava käyttäjälle ja asiakkaalle maksuttomia. BAFF järjesti 28.11.2007 keskustelutilaisuuden kulutusmittareiden kaukoluennasta. Kiitettävän vilkaassa keskustelussa kävi selvästi ilmi, että käyttäjät tarvitsevat sekä laskutuksen perusteena olevaa verkkoyhtiön lukemaa tietoa että suoraan mittarilta luettavaa tosiaikaista tietoa. Lukematietoja tarvitaan kaikista kulutuslajeista. Viime aikoina on ilmennyt ongelmia saada kulutustietoja joko lainkaan tai edes kohtuulliseksi katsottavaa korvausta vastaan.
Kulutusmittaustietoja käytetään ensisijassa laskutustarkoituksiin, joita varten jakelija kerää tiedot energian ja veden tuottajien ja toimittajien puolesta. Jakelijana toimii esimerkiksi sähkönjakelun verkkoyhtiö, kaukolämpöyhtiö tai vesiyhtiö. Luentataajuus vaihtelee vuosittaisesta luennasta aina tunneittaiseen luentaan asti. Laskutukseen käytettävän tiedon lisäksi luetaan myös tietoja, joita käytetään esimerkiksi jakeluverkoston toiminnan seuraamiseen.
Kiinteistön, rakennuksen tai asunnon käyttäjällä ja omistajalla on suuri mielenkiinto seurata omaa kulutustaan. Seurantatietoa käytetään esimerkiksi energiankäytön tehostamiseksi ja kulutuksen analysoimiseksi. Keskustelutilaisuuden johtopäätöksenä voidaan sanoa, että kuluttajalla tai hänen valtuuttamallaan toimijalla täytyy olla mahdollisuus lukea samat tiedot, jotka jakelija lukee mittausjärjestelmäänsä. Tietojen lukemisen pitää voida tapahtua automaattisesti esimerkiksi internet-palvelun kautta ja sen tulee olla maksutonta. Mittareilta luettujen tietojen tulisi olla luettavissa esimerkiksi viikon ajan mittauksesta tiedonsiirron häiriöiden ja muiden mahdollisten vikatilanteiden haittojen vähentämiseksi.
Keskustelutilaisuudessa todettiin, että kulutustietojen perusteella eri toimijat voivat kehittää monia hyödyllisiä palveluita esimerkiksi kulutuksen vähentämiseksi tai käytön tehostamiseksi. Nämä lisäpalvelut tuovat lisäarvoa asiakkaille ja niiden hinnoittelu voi hyvin perustua kilpailutilanteeseen markkinoilla. Nykyisessä tilanteessa, jossa kulutustietojen saaminen käyttöön ei ole turvattua, ei kulutusta vähentävien tai tehostavien palveluiden tarjoaminen ja kehittäminen ole taloudellisesti järkevää tai mahdollista.
Kulutusmittareista on yhä enenevässä määrin mahdollisuus lukea suoraan paikallisen tiedonsiirtoliitännän kautta paljon kiinteistön järjestelmien käytön kannalta hyödyllistä tietoa. Liitännän kautta saadaan esimerkiksi rakennusautomaatiojärjestelmään tietoa hetkellisestä sähkötehosta. Yhdistettynä tietoon sähköenergian hetkellisestä hinnasta, voidaan rakennuksen järjestelmiä ohjata niin, että sähkötehon kulutusta rajoitetaan huippuhintojen aikaan. Rakennusautomaatiojärjestelmät soveltuvat hyvin tällaiseen ohjaamiseen ja tarjoaisivat siis niin sanottuun kysyntäjoustoon hyviä käytännön toteutusmalleja.
Siirryttäessä kaukoluettaviin mittareihin on keskustelutilaisuuden perusteella jakelijan valittava sellainen mittarityyppi, joka voidaan liittää paikallisesti rakennusautomaatiojärjestelmään. Liitäntärajapinta on tarjottava rakennuksen käyttäjän hyödynnettäväksi todellista kustannustasoa vastaavaan hintaan. Keskustelussa todettiin, että eri kokoisten kiinteistöjen ja eri tyyppisten kulutushyödykkeiden mittareissa on eroja, jotka ymmärrettävästi johtavat erilaisiin liitäntäkustannuksiin.
Keskustelussa pohdittiin myös asiakokonaisuuteen liittyviä teknisiä ongelmia ja niiden mahdollisia ratkaisuja.
- Mittausjärjestelmiä hallinnoi verkkoyhtiö, mutta niiden tietoja käyttävät kiinteistön, rakennuksen ja asunnon omistajat ja käyttäjät. Miten hallitaan käyttöoikeudet?
- Yhdessä kiinteistössä on yleensä erilliset mittarit vedelle, sähkölle ja lämmitysenergialle. Lämmitysenergia voi edelleen olla sähköä, kaukolämpöä, oljyä, kaasua, biopolttoainetta tai jotain muuta energiaa. Miten tuodaan teknisesti ja kustannuksiltaan järkevästi nämä tiedot käyttäjien ulottuville?
- On otettava huomioon myös se, että toimittajia on useita. Miten hallitaan toimittajavaihdokset?
- Mittareiden ”taserajat” ja mittaustaajuudet vaihtelevat; sähköä mitataan asunnoittain vaihtelevalla tajuudella, lämpöä mitataan kiinteistöittäin suhteellisen usein ja vettä mitataan kiinteistöittäin ehkä kerran vuodessa. Miten käyttäjä tai palveluntarjoaja sovittaa nämä eri asiosta mitatut tiedot yhteen?
Teknisten ratkaisujen osalta todettiin myös se, että ongelma ei ole perusluonteeltaan luonteeltaan kuitenkaan tekninen. Mittareiden luentaratkaisut on ratkaistu käytännön tasolla: mittareita kaukoluetaan, internettiä hyödynnetään ja mittareita liitetään rakennusautomaatiojärjestelmiin käytännössä paljon. Huomio tulisi kiinnittää luetun kulutustiedon asettamiseen tarjolle kuluttajalle sellaisella tavalla, että kyseistä tietoa voidaan käyttää kulutuksen seurannassa ja vähentämisessä.
Suomen automaatioseuran rakennusautomaatiojaos BAFF( Building Automation Forum in Finland) on ammatillinen yhteisö, joka edistää rakennusautomaation parhaiden ratkaisujen hyötyjen ja toteutusten tunnettuutta hyödyntäjien ja ammattikunnan keskuudessa. BAFF tarjoaa puitteet alan ajankohtaisille keskusteluille ja pohdinnoille ja julkaisee web-sivustoillaan jäsenistönsä kirjoittamia artikkeleita. Kulutusmittausteeman taustoitussivu on osoitteessa http://baffjr.automaatioseura.fi/Kehitysteema.